FLASH Voipaala - valoa, varjoja, hunajakennoja
FLASH Voipaala -näyttely esitteli suomalaista nykyvalotaidetta sen erilaisissa muodoissa, keskittyen pienimuotoisiin, intiimeihin teoksiin. Esillä oli valon väriä ja liikettä, kolmiuloitteisia varjoja, nykyaikaisin materiaalein tehtyjä kirkkomaalauksia ja hunajankeltaista iltapäivän valoa. Näyttely sisälsi paitsi valotaiteen perusteemoja, myös teoksia sen raja-alueilta. Mukana oli myös yhteisöllisesti syntyvä, koko rakennuksen kattava valotaideteos. Näyttelyn teokset saivat vierailijat ihastumaan, ihmettelemään ja ajattelemaankin - ja katsomaan valoa uudella tavalla.
Näyttelyn taiteilijat edustivat kulttuurin eri osia valosuunnittelijoista kuvataiteilijoihin ja muusikoihin. Näyttelyn kuratoi Mia Kivinen. Sen pohjana oli vuonna 2017 Suomenlinnassa nähty FLASH1 - valon rajalla -näyttely, jonka lisäksi mukana oli FLASH1-taiteilijoiden uudempia teoksia ja FLASH Vallisaari -näyttelyn teoksia.
Avajaiset. Kuva: Mia Kivinen
Näyttelyn teokset ja taiteilijat:
Outi Martikainen: Nyplääjä
Osin heijastavasta materiaalista kudottu teos syntyi vanhan valokuvan pohjalta, jossa pitsinnyplääjä istuu penkeistä kyhätyn työpisteensä ääressä valkoiseen paitaan, essuun ja huiviin pukeutuneena. Naisen asento, selkä kyyryssä, vertautuu raskaisiin naisten töihin ja tässä kankaanvalmistuksen moniin työläisiin vaiheisiin. Käsityö on myös mielentila, meditaatio, aikoinaan varmaankin naisten 'oma huone'.
Risto Puurunen: Shadows
Äänimaisema Tero Vänttinen
Varjot vyöryvät seiniltä silmille, kuin tykin suusta konsanaan, kun Puurunen yhdistää ne varhaisissa 3D-elokuvissa käytettyyn viherpunalasitekniikkaan. Puurusen mustanpuhuvan julesvernemäiset laitteistot leikkivät liikkeellä ja perspektiivillä huijaten aivot näkemään varjot kolmiuloitteisina.
Anne Roininen
Anne Roinisen työ syntyy Itsenäisyyspäivänä työpajassa, jossa tutkitaan valon värejä. Aiemmin Roininen on vastannut useasta kerrostaloihin toteutetusta valoteoksesta, joissa kunkin asukkaan ikkunat ovat hohtaneet hänen itse valitsemaansa väriä. Voipaalan rakennuksen huoneet valaistiin kukin lasten ja nuorten kanssa päätetyin valoin ja tuloksena oli valoteokseksi muuttunut talo. Teos oli esillä Itsenäisyyspäivän iltapäivästä seuraavaan aamuun ja katsottavissa Voipaalan puutarhasta käsin.
Kuva: Mia Kivinen
Emma Rönnholm: Serve Somebody
Keskiaikaisen lasimaalauksen mallin mukaan tehty teos koostuu kahdeksasta muovipussikollaasista. Niiden läpi hohtavan valon värin vaihtuessa myös kollaasin värit heräävät eloon ja muuttuvat. Kokonaisuus on sekä hypnoottinen värikylpy että kaupallisen nykykulttuurin vuoropuhelu keskiajan uskonnollisen maailmankuvan kanssa.
Kuva: Mia Kivinen
Alexander Salvesen: Attractor I-II
Piirtoheittimiä materiaalinaan käyttävä teos pureutuu gravitaatioon ja suuria taivaankappaleita liikuttaviin voimiin. Teos on osa sarjaa, joka valon ja varjon kautta tutkii fysiikan perusominaisuuksia ja miten partikkelit ja kappaleet käyttäytyvät maailmankaikkeudessa. Salvesen piti tapahtumassa myös työpajan, jossa tehtiin omia ja yhteisiä piirtoheitinvaloteoksia värikalvojen ja valoa eri lailla läpäisevien materiaalien avulla.
Kuva: Mia Kivinen
Tomi Suovankoski: House of the Rising Sun
House Of The Rising sun on fantastinen näky tyhjästä asunnosta punaisen valon läpivalaisemana. Pyörivä liike, valo, varjot ja heijastukset luovat teokseen hypnoottisen visuaalisen rytmin. Teos on alun perin syntynyt osaksi Tuomas Timosen käsikirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää Melusta valittanut puukotettiin (Teatteri Takomo, Helsinki, 2015). On kiinnostavaa tutkia kuinka teos alkaa elää omaa elämäänsä teatterin kontekstien ulkopuolella ja mitä uusia merkityksiä se saa installoituna uuteen tilaan.
Kuva: Mia Kivinen
Nanni Vapaavuori: L102 Light Amber
Konventionaalisten teatteriheittimien valon sävyn muokkaamiseen käytetään vaihdettavia värikalvoja, joissa sävyvaihtoehtoja on useita satoja. Värikalvo LEE102 Light Amber on suunniteltu tuottamaan lämmin auringonvalon sävy. Mehiläisvahakennoissa sävy on sama - eikä kuitenkaan ole. Teos on valmistunut valosuunnitteluna tanssiteokseen Nevereverland (2017). Siinä esitystilaan tulvivaa luonnonvaloa muokattiin ikkunalaseihin työstetyin öljy-, rasva- ja vahakerroksin. Vapaavuori piti tapahtumassa myös työpajan, jossa rakennettiin mehiläisvaha-valoteos Voipaalaan ikkunaan.
Kuva: Nanni Vapaavuori
Näyttely järjestettiin yhteistyössä Voipaalan taidekeskuksen kanssa. Työpajat toteutettiin Taiteen edistämiskeskuksen tuella. Kiitämme myös Ismo Salosta ja Melodramaa.
#taiketukee